Tampere foreca

Sää & # 8211; Foreca & # 8211; Tampere.
Tampereen sää, säätiedot ja sääennusteet. Paikallissään tarjoaa Foreca.
Monipuolinen Forecan 1-2 vrk sääennuste, jossa mm. ilman lämpötila, näkyvyys, suhteellinen kosteus, kastepiste, tuulen nopeus ja suunta sekä paljon muuta.
Katso myös laajat sääennusteet ja sääkartat.
Hakusanat: tampere sää, tampereen sää, tampereen paikallissää, tampere sääennuste, foreca sää tampere, foreca tampereen sää, foreca sääennuste tampere, sääennuste 10 vrk tampere, sääennuste 5 vrk tampere, tampere 5 vrk sää, tampere päivän sää.
Jaa sivu kavereillesi.
Katsotuimmat yritysesittelyt.
Klikkaa ja tee haku.
Kategoriat.
© Kaikki oikeudet pidätetään - 2017 | Laurentium Oy.

Tampere forexa
Forecan p & auml; & auml; konttori sijaitsee Espoon Keilarannassa. Forecalla on toimipisteet my Tukholmassa ja Moskovassa.
Yritysmyynti.
Yritystuotteisiin ja - palveluihin liittyviss & auml; asioissa, voit j & auml; tt & auml; & auml; ehteydenottopyynn & ouml; n.
Forecan Meteorologi.
Soita Forecan meteorologille puhelinnumeroon.
0600 411 411 (4,01 & euro; / min + pvm).
Laskutusosoite.
Forecan laskutusosoitteen ja laskujen vastaanottotavat l & ydm; aa tum & auml; & auml; lt & auml ;.
Muut yhteydenotot.
Mik & auml; li asiasi koskee mit & auml; tahansa muuta asiaa, voit l & auml; hett & auml; & auml; mais viestin tai j & auml; tt & auml; & auml; yhteydenottopyynn & n.
Anna Palautetta.
Antamalla palautetta autat meit & auml; kehitt & auml; m & auml; & auml; n palveluitamme.
Yritysmyynti.
Lis & auml; tietoja s & auml; & auml; tuotteista ja - palveluista yritysk & auml; ytt; nmat j & auml; tt & auml; m & auml; ll & auml; Yhteydenottopyynn & ymlymymyimentima. Palaamme asiaan muutaman ty & ouml; p & auml; iv & auml; n kuluessa.

Tampere forexa
Kaikki sääpalvelut yhdestä osoitteesta.
Piste-ennusteet.
Tiesääpalvelut.
Yli 20-vuoden kokemuksella.
Sääpalvelut yrityskäyttöön.
Foreca on suomalainen t & auml; yden palvelun s & auml; & auml; talo. Toimitamme informatiivisia ja innovatiivisia s & auml; & auml; palveluita asiakkaillemme kaikkialle maailmaan. Alla on lyhyt katsaus tarjoamiimme yrityspalveluihin - tutustu tarkemmin kansainv & auml; liselt & auml; sivustoltamme tai ota yhteytt & auml; Você sabe o que é isso.
Autot ja liikenne.
Forecan ties & auml; & auml; ennusteita voidaan k & auml; ytt & auml; & auml; kehitett & auml; ess & auml; uudenlaisia ​​palveluita kuljettajille. Ties & auml; & auml; ennusteet soveltuvat erityisesti tulevaisuuden autoihin (carros conectados), navigointi - ja viihdej & auml; rjestelmiin, autovakuutusyhti & illel; kuljetusyhti; ille ja monille muille toimialoille. Palveluitamme k & auml; ytet & auml; & auml; n mm. BMW ja Mini - merkkisiss & auml; autoissa sek & auml; TomTom - navigaattoreissa.
Forecalta saat valmiita s & auml; & auml; elementtej & auml; websivuille, televisioon, sanomalehtiin ja radioon. Tarjoamme my & meditation; eri tarpeisiin r & auml; & auml; t & auml; l & ouml; it & auml; vi & auml; erikoisratkaisuja. Forecan s & auml; & auml; ennusteita k & auml; ytt & auml; v & auml; t kymmenet eri mediatalot Suomessa ja maailmanlaajuisesti. S & auml; & auml; ennusteitamme k & auml; ytet & auml; & auml; n mm. Microsoftin Windows-k & auml; ytt & ouml; j & auml; rjestelm & auml; st & auml; ja MSN sivustolta.
Talvikunnossapito.
Forecalla on yli 20-vuoden kokemus ties & auml; & auml; st & auml ;. Forecan talvikunnossapidon p & auml; & auml; t &.ml; ksentekoj & auml; rjestelm & auml; n avulla liikennevirastot, kunnat, lentokent & auml; t ja heid & auml; n alihankkijansa voivat yll & auml; pit & auml; & auml; tiet liukkaudelta turvallisena kustannustehokkaasti. Palveluitamme k & auml; ytet & auml; & auml; n laajasti muun muassa Suomessa, Pohjoismaissa, Ven & auml; j & auml; ll & auml ;, Baltiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Sovelluskehitt & auml; j & auml; t.
S & auml; & auml; kiinnostaa kaikkia ja yh & auml; useampi laite kytkeytyy internetiin l & auml; hitulevaisuudessa (IOT). Forecan maailmanlaajuinen s & auml; & auml; dados sobre erityisen k & auml; ytt & klpoinen tietol & auml; hde uusille palveluille. Jo kymmenet kansainv & auml; liset sovelluskehitt & auml; j & auml; t k & auml; ytt & auml; v & auml; tkin Forecan s & auml; tiumi; tietoja datarajapintojen kautta omissa mobiilisovelluksissaan. Eniten k & auml; ytetty kategoria on s & auml; & auml; sovellukset, mutta my & es; s esimerkiksi urheilusovellukset ja markkinoinnin automaatioj & auml; rjestelm & auml; t hy & ouml; dynt & auml; v & auml; t rajapintojamme.
Muut toimialat.
Foreca tarjoaa monille eri toimialoille ammattik & auml; ytt e somltuvia s & auml; & auml; palveluita. Meill & auml; no pitk & auml; kokemus muun muassa maatalouden, energia-alan, rakennusautomaation, merenkulun ja urheilun erityistarpeista.
Foreca on johtava paikkatietoon perustuvan s & auml; & auml; nnustetiedon palveluntarjoaja. Vahva kansainv & auml; linen n & auml; kyvyytemme perustuu pitk & auml; aikaiseen kokemukseemme digitaalisten s & auml; & auml; palveluiden tarjoajana ja teknologiseen edell & auml; k & auml; vijyyteen. Foreca tarjoaa rajapinnat muun muassa piste-ennusteisiin, s & auml; & auml; karttoihin, s & auml; & auml; varoituksiin, ajo-olosuhteisiin, s & auml; & auml; perusteisiin notifikaatioihin ja s & auml; & auml; havaintoihin maailmanlaajuisesti.
Yritysmyynti.
Lis & auml; tietoja s & auml; & auml; tuotteista ja - palveluista yritysk & auml; ytt; nmat j & auml; tt & auml; m & auml; ll & auml; Yhteydenottopyynn & ymlymymyimentima.

Tampere forexa
Joulun sääennuste alkaa kiteytyä! Mitä se pitää sisällään?
Ensin hyviä uutisia valkean joulun ystäville: näyttäisi siltä, ​​että ainakin lähes koko maassa joulu tulee olemaan valkea. Siitä pitää huolen aatonaaton ja aaton eli lauantain ja sunnuntain aikana Suomen yli liikkuva sadealue.
Käydäänpä ennustetta läpi päivä kerrallaan. Kuvat itse juttelemastani videosta, video löytyy kokonaisuudessaan tekstin alta.
Mikäli olet lähdössä autolla pidemmälle reissuun, se kannattaa aikataulun salliessa ehdottomasti tehdä perjantaina. Perjantaina sää on koko maassa poutainen ja lämpötila mukavasti pienellä pakkasella. Aurinkokin (tai tähdet) pääsee paikoin näyttäytymään, muualla em pilvipoutaista.
Perjantai (kuva: Foreca)
Lauantaina Suomeen leviää laaja sadealue lännestä. Iltapäivään mennessä sateet ovat ehtineet vasta maan länsiosaan sekä pohjoiseen, mutta iltaa kohden ne liikkuvat idemmäksi. Valtaosa sateista tulee lumena, mutta etelärannikolla ja lounaassa em odotettavissa sadealueen jälkipuolella myös vesisadetta.
Joulun valkoisuus on epävarmin juuri aivan etelä - ja lounaisrannikolla. Se riippuu kokonaan siitä, kuinka pitkään lunta ehtii tulla ennen sateen olomuodon muutosta & # 8211; sitä saadaankin ihmetellä lauantaille asti! Kovin pieni ero olomuodon muutoksen ajoituksessa vaikuttaa siihen, jääkö lunta maahan vai ei.
Lauantai (Kuva: Foreca)
Jouluaattona heikkoja lumisateita tulee vielä idässä ja pohjoisessa, mutta lännessä ja etelässä em jo poutaista. Lämpötila em koko maassa nollan vaiheilla tai pikkupakkasilla.
Sunnuntai (Kuva: Foreca)
Tässä vielä tietokonemallin näkemys jouluaaton lumitilanteesta (käytännössä koko maassa valkoinen!):
20.12. annettu ennuste jouluaaton 2017 lumitilanteesta (Kuva: Foreca)
Joulupäivä ja Tapaninpäivä.
Tämän hetken ennusteissa joulupäivä em enimmäkseen poutainen päivä, koko maassa em pakkasta ainakin vähän; Lapissa kireämminkin. Tapaninpäivänä Suomea, ainakin maan eteläosaa, lähestyy sadealue, joka saattaa tuoda mukanaan selvästi lauhempaa ilmaa. Sateen olomuoto ja se, kuinka syvälle se Suomeen leviää (vai tuleeko tänne lainkaan), tarkentuvat vielä tulevien päivien ennusteissa.
Mukavaa joulun odotusta kaikille, tässä vielä ennuste videomuodossa!
Missä on takuuvarmasti valkea joulu?
Forecalla seurataan tiiviisti lähestyvän joulun sää - ja lumitilannetta. Tuoreimpien sääennusteiden mukaan suuressa osassa maata valkea joulu em mahdollinen, mutta mitä kertovat tilastot valkeista jouluista?
Takuuvarma valkea joulu Itä-ja Pohjois-Suomessa.
Tilastotietojen valossa joulunaika em takuuvarmasti valkea laajalti maan pohjoisosassa, Kainuussa ja Koillismaalla. Mitä etelämmäs ja lähemmäs rannikkoja mennään, sitä suurempi no mustan joulun todennäköisyys.
Meren läheisyys korreloi voimakkaasti valkean joulun todennäköisyyden kanssa: eron voi huomata jopa Lapissa, jossa voisi kuvitella jokaisen joulun olevan valkea. Jo Perämeren rannikolla em harvakseltaan ollut mustia jouluja ja mitä etelämmäs rannikkoaluetta mennään, sitä enemmän mustia jouluja em esiintynyt. Suurin osa Suomen merialueista em vielä joulun aikoihin sulana ja pohjoisella Itämerellä pintaveden lämpötila on noin viisi astetta. Meren lauhduttava vaikutus tuntuu erityisesti Ahvenanmaalla, lounaissaaristossa ja - rannikolla, Missä 2000-luvun jouluista em vão, todos os dias, em ollut valkeita.
Valkean joulun todennäköisyys tarkastelukaudella v. 1981-2010.
Mustat joulut yleistyvät.
Ilmastonmuutos tuntuu ja näkyy jo Suomen talvissa. Lumikausi on lyhentynyt ja erityisesti pysyvän lumipeitteen saapuminen no viivästynyt 2000-luvulla maan eteläosassa usein tammikuun puolelle. Pohjoisessa ilmastonmuutos ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole uhkaamassa valkeita jouluja, mutta maan etelä - ja keskiosassa mustien joulujen määrä lisääntyy. Erityisesti etelä - ja lounaisrannikolla valkeiden joulujen todennäköisyys pienenee kiihtyvällä vauhdilla lisääntyvien vesisateiden ja lämpimämmän Itämeren vuoksi.
2000-luvulla Lapin sisämaassa kaikki joulut ovat olleet valkeita, mutta Oulussa em koettu yksi musta joulu. Jyväskylässä mustia jouluja on ollut muutama kappale ja Helsingissä liki puolet jouluista em lumettomia ollut. Hangossa meren vaikutus em tuntunut eniten, sillä mustia jouluja em ollut valkeita enemmän.
Mustat joulut 2000-luvulla (lähde: Ilmatieteen laitos)
Suuressa osassa maata tänä vuonna valkea joulu.
Tällä hetkellä maa em musta lähinnä paikoin etelä - ja lounaisrannikolla, suuressa osassa maata em lumipeite. Maan eteläosaan ei ole tiedossa suurempia sadekertymiä ennen joulua, lähinnä pohjoisen yli kulkee runsaampia lumisateita alkuviikolla, joiden jälkeen Suomeen virtaa lännestä erittäin leutoa ilmaa. Jo tiistaina lämpötila kohoaa etelä - ja länsirannikolla suojan puolelle ja keskiviikkona lämpöasteita em lähes koko maassa. Näiden päivien aikana lumipeite saattaa osittain sulaa pois etelä-, lounais - ja länsirannikolta, mutta sisämaasta lumi ei ehdi sulaa. Juuri ennen joulua maa saattaa siis olla mustana esimerkiksi Helsingissä, Hankoniemellä ja paikoin lounaisrannikollakin.
Joulun ennustetta päivitetty 17.12.2017:
Juuri ennen joulua sää näyttäisi kylmenevän pohjoisesta alkaen ja ainakin muutaman päivän ajan koko maassa em pakkasta. Säämallit ovat muuttaneet kantaansa jouluaaton ja - päivien ennusteesta leudompaan suuntaan. Tiedossa em mahdollisesti useampikin sadealue lauhassa länsivirtauksessa. Ennuste on tällä hetkellä vielä epävarma, joten tarkennamme tilannetta ensi viikon kuluessa.
Tämän hetkisen ennusteen valossa suuressa osassa maata em edelleen mahdollisuus valkeaan jouluun, lähinnä etelä - ja lounaisrannikon kohtalo on vielä avoin.
Joulu 2017 - sienimetsää vai pulkkamäkeen?
Joulun sää no jo monilla mielessä!
Toimittajat ovat jo kovasti kyselleet, mitä tuleman pitää - ymmärrettävästi, joulun säätilanne ja erityisesti väri vaikuttavat joulunviettäjien juhlatunnelmaan. Monien mielestä valkea joulu houkuttaa ajatuksena enemmän kuin sellainen, jona päästään poimimaan suppilovahveroita (vaikka jälkimmäiselläkin on ystäviä!).
Kumpaa sorttia nyt on tulossa?
Viime päivinä sääennusteiden kehittymistä seuranneena meteorologina em sanottava, että tilanne em ennustamisen kannalta harvinaisen kinkkinen. Viimeisen parin päivän ennustemalleissa em esiintynyt karkeasti ottaen kolme ehdotusta joulun suursäätilaksi eli suuren mittakaavan sääkuvioksi:
Joulun sääennuste ECMWF: n mukaan & # 8211; vaihtoehto 1.
Joulun sääennuste ECMWF: n mukaan & # 8211; vaihtoehto 2.
Joulun sääennuste ECMWF: n mukaan & # 8211; vaihtoehto 3.
Päällisin puolin ja äkkiä katsottuna kaikki näyttävät suurinpiirtein samalta: Ennusteissa Espanjan ja Ranskan länsipuolelle kehittyy korkeapaine ja Länsi-Euroopan yllä em lämmin ilmamassa. Sen koillispuolella no kylmä ilmamassa ja ilmamassojen välissä kulkee sateita.
Tietokone-ennusteissa Espanjan ja Ranskan länsipuolisen korkeapaineen voimakkuus vaihtelee eri malliajojen välillä - seurauksena vaihtelee myös se, kuinka kauas kohti Suomea lämpimän ilmamassan kieleke ulottuu. Ääripään vaihtoehtoina siis ovat:
Eteläistä suomea myöten vähäsateinen joulu ja pakkasta muutamasta asteesta Lapissa ehkäpä Melko kireäänkin pakkaseen Sateinen joulu, jossa etelässä kaikki cetim olomuodot ovat mahdollisia ja pohjoisempana sataa lunta Lauha joulu, jossa ainakin etelässä lämpötila nousee plussan puolelle ja mahdolliset sateet tulevat vähintään etelässä vetenä.
Sääennustemallit ovat tarjonneet parin päivän sisällä jokaista näistä vaihtoehdoista, joten pitää vielä odotella sitä, mihin suuntaan vaakakuppi kallistuu.
Markus kirjoittaa muutaman päivän päästä siitä, kuinka todennäköisiä valkeat joulut Suomessa ovat ja kertoo samalla, miltä ennusteet siinä vaiheessa näyttävät. Pidetään peukkua, että saadaan mahdollisimman monelle hyvä joulusää! Minkälainen sää olisi sinulle ihanteellinen?
Auringonlasku Vaasassa (Kuva: Matti Hietala)
Suomi 100 Visto: Nämä säätapahtumat ovat jääneet historiaan.
Forecan Suomi 100 - videosarjassa lennätämme kameraa Suomen upean luonnon yllä. Kuvaus: Markus Mäntykannas.
100-lutotiaan Suunen kunniaksi em aika pysähtyä muistelemaan, mitä kaikkia poikkeuksellisia sääilmiöitä ja säähän liittyviä tapahtumia itsenäisyytemme aikainen säähistoria em tarjonnut. Epävirallisia säähavaintoja em Suomen alueella kirjattu jo 1800-luvulta lähtien, mutta puutteellisen havaintoverkoston ja nykyaikaisten havaintolaitteiden puuttuessa suurin osa näin varhaisista havainnoista ei ole vertailukelpoisia nykypäiväisten mittausten kanssa. Nämä säähistorian muistelmat pohjautuvat suurelta osin Markus Hotakaisen vuonna 2010 julkaistuun Suomen säähistoria - kirjaan ja Ilmatieteen laitoksen tilastotietoihin.
1917: Suomen syntymäpäivän sää 6.12.1917.
Joulukuu alkoi kovilla, -15 & # 8230; -30 asteen pakkasilla ja lunta oli koko maassa useita kymmeniä senttejä. Suomen syntymäpäivänä säätyyppi muuttui äkillisesti Atlântica saapuneen voimakkaan matalapaineen vuoksi, joka toi vesi-, räntä - ja lumisateita lauhduttaen sään suuressa osassa maata plussan puolelle. Vuoden 1917 isenäisyyspäivä oli yksi niistä harvoista, jolloin lämpöasteita em mitattu aina Sodankylän korkeudella saakka.
1925: Hyvin helteinen kesä.
Tilastoista ilmenee, että kesä 1925 em ollut hyvin helteinen. Tilastoihin on kirjattu, että kesäpäiviä (vuorokauden ylin lämpötila vähintään 20,1 astetta) kertyi suureen osaan maata tuplasti tavanomaista enemmän ja hellepäiviä oli poikkeuksellisen paljon, Inarissa jopa viisinkertainen määrä (10) normaaliin (2) nähden. Entien hellepäiviä kertyi Jyväskylään ja Turkuun: 21 kappaletta.
Suomen sisävesiliikenteen pahin onnettomuus sattui 7.9.1929, kun höyrylaiva s / s Kuru kaatui Näsijärvellä myrskyssä. Yhteensä 138 menehtyi tässä myrskyssä. Tuulen nopeus oli tällöin 17-21 m / s ja kovimmat puuskat yli 32,7 m / s eli hirmumyrskyn lukemissa. Näsijärvellä merkittävä aallonkorkeus kohosi muutamaan metriin, jolloin korkeimmat yksittäiset aallot ovat saattaneet olla neljämetrisiä. Nykyisen Särkänniemen, entisen Mustalahden, satamassa oli kyseisenä päivänä usita aluksia valmiuslähdössä, mutta säätila arvelutti kapteeneita. Korkeat aallot osoittautuivat kuitenkin kohtalokkaiksi, kun pari suurempaa aaltoa iski suoraan keulakannelle täyttäen sen vedellä, jolloin kansi painui alaspäin ja vettä tulvi sisätiloihin.
Elokuun 4. päivänä Salpausselällä ja sen pohjoispuolella liikkui kirjan perusteella pyörremyrskyksi nimetty ilmiö, joka aiheutti reitillään mittavaa tuhoa. Oitin pyörremyrsky vastasi voimakkuudeltaan & # 8221; Euroopan suurimpia pyörremyrskyjä & # 8221 ;. Kirjasta löytyvän kartan perusteella, johon on mallinnettu pyörteen kulkureitti, vaikuttaisi siltä, ​​että kyseessä on ollut laaja-alaiseen ukkospilvijärjestelmään liittynyt trombi tai mahdollisesti usampikin trombi. Tuhojälkien perusteella trombi on ollut voimakkuudeltaan F4-luokan tornadoa vastaava eli tuulen nopeudet ovat olleet enimmillään jopa yli 100 m / s. Täten kyseessä olisi Suomen historiador voimakkain trombi.
1936: Pidemmän aikavälin ennusteet.
Nykyajan supertietokoneet ja nopeat automaattiset laskennat mahdollistavat sään ennustamisen yli viiden vuorokauden päähän, mutta toista se oli vielä 1930-luvulla. Kun nykyään pitkän aikavälin ennusteet yltävät jopa kuukausien päähän, aikaisemmin neljän vuorokauden päähän ennustamista pidettiin jo pitkän aikavälin ennusteena. Tällöin ennusteita tehtiin vertaamalla edellispäivän säätä tulevaan päivään ja tilastoihin (Kuten tänäkin päivänä havainnot ja tilastot ovat tärkeässä asemassa), lisäksi huomioitiin auringon säteilyn vaihtelu ja maapallon akselin siirtyminen maapallon sisässä, mikä Vanhan uskomuksen mukaan aiheutti ilmamassojen kasautumisia, mutta todellisuudessa Näin ei ole.
1939-1940: Talvisodan hyytävät pakkaset.
Marraskuun viimeisenä päivänä Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja taisteluita käytiin ajoittain arktisissa olosuhteissa. Moni muistaakin puhuttavan talvisodan paukkupakkasista. Vielä marraskuu oli vuonna 1939 melko lauha, mutta vuodenvaihteesta lähtien Suomi valahti arktisen ilmamassan piiriin ja ajoittain valtaosassa maata pakkanen kiristyi 40 asteeseen. Tammikuun keskilämpötila oli 3,5-7,2 tavanomaista alhaisempi, ja Etelä-Suomessa rikottiin vanhoja pakkasennätyksiä. Helmikuu oli tammikuutakin hyytävämpi: maan lounaisosassa oli jopa 8-9 astetta tavanomaista kylmempää, eikä kylmyys vielä kunnolla hellittänyt maaliskuussakaan. Helmikuun keskilämpötilat olivat mittaushistorian alhaisimmat mm. Maarianhaminassa, Turussa ja Tampereella.
1949: Lokakuun pyörremyrskyt.
Lokakuun ensimmäisenä päivänä kuvataan esiintyneen voimakkaita ukkosia maan keskiosassa ja niiden yhteydessä kehittyi Joutsan pohjoispuolella muutamiakin vesipatsaita, jotka maalle ajautuessaan kaatoivat metsää ja vahingoittivat rakennuksia ja muuta omaisuutta. Kolhon pyörremyrskyksi nimetty tapahtuma syntyi todennäköisesti syvän matalapaineen lämpimän ja kostean sektorin alueella kylmän rintaman kiilatessa päälle. Lokakuiset ukonilmat ovat Suomessa harvinaisia, mutta suotuisissa olosuhteissa mahdollisia, samoin myös vesipatsaat.
1959: Sääennusteita televisiosta.
Paavo Salmensuu toimi nykyisen MTV: n (ent. Mainos-TV: n) ensimmäisenä tv-meteorologina Sääruutu-ohjelmassa. Paavo tunnettiin myös & # 8221; piippumiehenä & # 8221 ;, mitä ei välttämättä tämän päivän televisiossa kovin hyvällä katsottaisi. Yleisradion ensimmäinen uutislähetys tuli 1.9.1959, jolloin mukana oli myös nykyisen Ylen ensimmäisen säälähetys.
1960: Ensimmäinen sääsatelliitti.
1. huhtikuuta laukaistiin ensimmäinen sääsatelliitti TIROS1, jonka mukana oli kaksi kameraa, jotka ottivat 5-10 minuutin välein kuvia Maasta. Nykyisin satelliitit ovat merkittävässä roolissa sää - ja ilmastotutkimuksessa. Satelliitilla saadaan tärkeää tietoa myös mm. pinnan ja meren lämpötilasta alueilla, missä ei ole kiinteää mittauspistettä.
1. Elokuuta raivonnut Maire-myrsky on tiettävästi Suomen säähistorian yksi rajuimmista ukkosmyräköistä. Salamointi aiheutti peräti neljä kuolonuhria ja aineellista vahinkoakin syntyi merkittävästi. Sääasetelma ja rajuilman kulkureitti vastasivat kutakuinkin v. 2010 rajuilmoja: Maire syntyi helteiseen ja kosteaan sektoriin ja liikkui kaakosta kohti luodetta. Maire rantautui Loviisan kohdalla ja jatkoi matkaansa kohti Orimattilaa. Voimakkaimmat tuulenpuuskat olivat arviolta yli 40 m / s.
1963: Maarianhaminan lento-onnettomuus.
8. marraskuuta Aero O / Y: n matkustajakone lähti reittilennolle Helsinki-Turku-Maarianhamina. Onnistuneen Turun-laskeutumisen jälkeen lentokone törmäsi puihin Maarianhaminan lentoaseman lähellä ja syttyi palamaan. Kuolonuhreja oli 22, van kolme selvisi tästä hengissä. Sakeaa sumua onnettomuustutkinnassa pidetty yhtenä syynä, sillä näkyvyys em ollut alle 100 metriä.
Poikkeuksellisen suuren lumimäärän sulaminen aiheutti Suomen mittakaavassa laaja-alaiset tulvat huhtikuussa. Menneenä talvena mm. Turussa rikottiin lumensyvyysennätys (77 cm) ja muuallakin etelässä lunta oli laajalti yli puoli metriä, enemmän kuin monella alueella Lapissa. Lumen sulamisprosessi käynnistyi vauhdilla huhtikuun loppupuolella, kun lämpötila kohosi 10-15 asteeseen. Lumen vesiarvo oli poikkeuksellisen suuri, mikä pahensi tulvimista. Vappuna veden alla oli kymmeniätuhansia hehtaareja maata ja useita teitä. Ihmisiä jouduttiin jopa evakuoimaan tulvien tieltä.
1981: Espoon Nupurin sade-ennätys: 1109 mm / vuosi.
Mauri-myrsky oli 4. luokan Debby-hurrikaanin jäänne, joka iski heikentyneenä Suomeen syyskuussa 1982, jolloin Pohjois-Suomessa metsää kaatui miljoonia kuutiometrejä. Puhelinyhteydet katkesivat laajoilla alueilla ja aineellistakin tuhoa esiintyi runsaasti. Myrskyn keskus liikkui Skandien vuoriston yli kohti Perämerta ja edelleen kohti koillista. Oulussa keskituulen nopeus oli 19 m / s ja merialueilla peräti 29 m / s. Puuskissa tuulen nopeus oli kuitenkin maa-al recolakin pohjoisessa paikoin 30-35 m / s ja merialueilla jopa 40 m / s. Mauri-myrsky vaati kaksi kuolonuhria.
Suomi kuului suurimman osan vuodesta kylmään polaari-ilmamassaan ja erittäin kylmää talvea seurasi kolea ja epävakainen kesä. Vuosi 1987 onkin monen mielestä yksi ankeimpia Suomen historiassa. Talven ajan Siperian korkeapaine vaikutti Suomen säähän ja mm. Helsingin Kaisaniemessä mitattiin uusi pakkasennätys -34,2 astetta. Tammikuussa maan etelä - ja keskiosassa poikkeama kylmempään suuntaan oli jopa yli 10 astetta. Tiettävästi tammikuu olikin koko Suomen mittakaavassa Suomen mitocristalista de kylmin. Helsingin keskilämpötila oli -16,5 C, Jyväskylän -21,6 C ja Sodankylän -22,6 C. Helmikuussa sää lauhtui, mutta jatkui yhä tavanomaista kylmempänä. Kylmää talvea ei seurannut helteinen kesä, kuten joskus em tapana sanoa, vaan elokuusta muotoutui mitocristalista kylmin.
1994: onnettomuus estoniano.
M / S Estónia lähti 27. syyskuuta illalla seilaamaan Tallinnasta kohti Tukholmaa. Alkuvaiheessa tuulen nopeus oli 8-10 m / s, mutta kasvoi vähitellen ja lopulta oli avomerellä arviolta 20-24 m / s. Laskennallisesti on arvioitu, että korkeimmat yksittäiset aallot ovat olleet 5-6 metriä korkeita ennen onnettomuutta, mutta sen jälkeen mahdollisesti jopa 8-metrisiä. Estónia upposi Utön edustalla, jolloin aallot iskivät sen keulaan etuviistosti vasemmalta lounaismyrskyssä. Aluksen keulavisiirin kiinnitys rikkoutui ja autokannelle pääsi tulvimaan vettä. Vesimassat saivat aluksen tulvimaan ja se upposi nopeasti. Jo puolessa tunnissa alus oli onnut kokonaan. Meriveden lämpötila onnettomuuspaikalla oli n. 10 astetta. Estonian-turma oli rauhanajan pahin onnettomuus vaatien 852 kuolonuhria (matkustajia yhteensä 989).
1999: Pitkä kuuma kesä ja pakkasennätys.
Vuosi alkoi hyytävissä merkeissä, kun Kittilän Pokassa mitattiin Suomen uusi kylmyysennätys -51,5 astetta. Aikaisempi ennätys oli mitattu vuonna 1985 Sallan Naruskassa, missä lämpötila laski -50,4 asteeseen.
Kesäkuusta 1999 muodostui maan kaakkoisosassa poikkeuksellisen lämmin ja monilla paikkakunnilla maan keskivaiheilla jopa vuosisadan lämpimin. Kuukauden keskilämpötila oli joillain alueilla lähellä 20 astetta, mihin viimeksi päästiin vuonna 1936. Myös juhannus oli tällöin heltein: juhannuspäivänä mitattiin maan etelä - ja keskiosassa 30-32 asteen lämpötiloja. Eniten hellepäiviä vuonna 1999 kertyi Lappeenrannassa: 31 kappaletta.
2005: Kaatosade MM-kilpailuissa.
9. elokuuta rankkasade sotki Helsingissä järjestetyt MM-kilpailut. Vettä kertyi parissakymmenessä minuutissa jopa yli 20 mm, ja tilastollisesti yhtä voimakkaita rankkasateita sattuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Kahdeksan päivää kestäneiden kisojen aikana sadetta kertyi Helsingissä 102 mm ja Espoossa 142 mm.
2010: Suomen uusi lämpöennätys.
Suomessa mitattiin useita uusia lämpöennätyksiä: uusi kaikkien aikojen, uusi heinäkuun ja uusi elokuun lämpöennätys. Kaikkien aikojen ja samalla uudeksi heinäkuun lämpöennätykseksi mitattiin Liperin 37,2 astetta, ja Helsingissä heinäkuu oli helteisin yli 165 vuoteen. 7. elokuuta ja uudestaan ​​8. päivänä elokuuta Puumalassa, Heinolassa ja Lahdessa mitattiin elokuun uudeksi lämpöennätykseksi 33,8 astetta. Helteiseen ilmamassaan liittyivät myös useat rajuilmat, mm. Sylvi, Asta ja Veera. Sääolosuhteet vastasivat meillä keskimäärin Mustanmeren ympäristön tyypillistä kesäsäätä.
2011: Jälleen helteinen kesä ja Tapani-päivän myrsky.
Kesäkuusta muodostui harvinaisen lämmin ja heinäkuustakin yksi lämpimimmistä 50 vuoteen. Koko kesästä muotoutuikin neljänneksi lämpimin, kun tarkastellaan tilastoja 1900-luvun alkupuolelta. Tapaninpäivänä 26.12. Tapani-myrsky kuritti maan etelä - ja länsiosaa, voimakkaimmat puuskat olivat tällöin pääkaupunkiseudulla yli 30 m / s.
2013: Joulukuun laaja-alaiset myrskyt.
Erittäin lauhan joulukuun kääntöpuolena tulivat voimakkaat talvimyrskyt. Eino-, Oskari - ja Seija-myrskyt kylvivät maa-al recolakin tuhoa. Kaskisissa keskituulen nopeus oli 30,7 m / s.
2015: Suomen mittaushistorian lämpimin vuosi.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen valossa vuodesta 2015 muotoutui mittaushistoriamme lämpimin. Viiden lämpimimmän vuoden joukossa ovat myös vuodet 1938, 2014, 1989 ja 2011. Vuoden 2015 keskilämpötila oli koko maan mittakaavassa 4,2 astetta eli noin 1,9 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi.
2016: Lumenkertymän ennätys Merikarvialla.
Merikarvialla lunta kertyi 8. tammikuuta vuorokaudessa ennätykselliset 73 cm, kun merellä syntyneet sakeat lumikuurot ajautuivat kapealle kaistaleelle Satakunnan rannikkoseudulle peräti kokonaisen vuorokauden ajan. Merellä syntyneet lumimyräkät ovat yleisiä tilanteissa, kun Suomen yllä no kylmää ilmamassaa ja meri on vielä sula ja verrattain lämmin.
Mikä sääilmiö Suomen historiassa em jäänyt sinun mieleesi parhaiten?
Meteorologi havainnollistamassa Merikarvian ennätyshankia 8.1.2016.
Korjattu 5.12.2017 (v. 2011-kohta): & # 8221; Koko kesästä muotoutuikin 1900-luvun neljänneksi lämpimin. & # 8221; & # 8211; & gt; Koko kesästä muotoutuikin neljänneksi lämpimin, kun tarkastellaan tilastoja 1900-luvun alkupuolelta. & # 8221;
Lisätty 5.12.2017 v. 1999 pakkasennätys: & # 8221; Vuosi alkoi hyytävissä merkeissä, kun Kittilän Pokassa mitattiin Suomen uusi kylmyysennätys -51,5 astetta. Aikaisempi ennätys oli mitattu vuonna 1985 Sallan Naruskassa, missä lämpötila laski -50,4 asteeseen. & # 8221;